Usein kysytyt kysymykset

Korvaako pilvivalvomo nykyiset järjestelmät?
 

Ei lähtökohtaisesti. Tavoitteena ei ole uusia toimivia järjestelmiä turhaan, vaan tuoda olemassa olevien järjestelmien tieto paremmin näkyväksi ja käytettäväksi.

Voidaanko eri valmistajien järjestelmät tuoda samaan näkymään?

Kyllä. Monessa kiinteistökannassa on eri ikäisiä ja eri valmistajien järjestelmiä. Pilvivalvomon avulla eri automaatiojärjestelmien tietoja voidaan koota samaan näkymään. Tämä helpottaa arkea, koska käyttäjän ei tarvitse kirjautua jokaiseen järjestelmään erikseen.

Miten tämä eroaa valmistajan omasta portaalista tai valvomosta?

Valmistajakohtainen portaali toimii yleensä hyvin silloin, kun kohteissa on saman valmistajan järjestelmiä. Haaste syntyy, kun kiinteistökannassa on useita eri järjestelmiä, eri ikäisiä ratkaisuja ja erilaisia paikallisia toteutuksia. Pilvivalvomon tarkoitus on koota kokonaisuutta yhteen näkymään valmistajasta riippumatta.

Pitääkö kiinteistöihin vaihtaa automaatiojärjestelmä?

Ei yleensä tarvitse. Usein liikkeelle voidaan lähteä nykyisestä järjestelmästä. Kiinteistöön rakennetaan turvallinen yhteys ja olemassa oleva automaatio liitetään pilvivalvomoon. Jos järjestelmä on hyvin vanha tai teknisesti rajoittunut, kohde arvioidaan erikseen.

Voiko ratkaisua kokeilla ensin yhdessä kohteessa?

Kyllä. Usein järkevin tapa on aloittaa yhdestä kohteesta, jossa näkyvyydestä olisi selkeä hyöty. Kun toimintamalli on selkeä, ratkaisua voidaan laajentaa vaiheittain muihin kohteisiin.

Näkyvätkö hälytykset samassa näkymässä?

Kyllä. Hälytykset voidaan tuoda pilvivalvomoon ja tarvittaessa ohjata eteenpäin oikeille henkilöille. Tavoitteena on, että hälytysten hallinta ei ole jokaisen kohteen oma erillinen viritys, vaan osa yhteistä toimintamallia.

Voiko huoltoyhtiölle antaa pääsyn järjestelmään?

Kyllä. Käyttöoikeuksia voidaan antaa asiakkaan omille vastuuhenkilöille, huoltoyhtiölle, tekniselle managerille tai muille kumppaneille tarpeen mukaan.

Mitä hyötyä tästä on, jos meillä on jo huoltoyhtiö?

Pilvivalvomo ei korvaa huoltoyhtiötä. Se antaa paremman työvälineen huollon ohjaamiseen ja tilanteiden selvittämiseen. Kun huolto näkee enemmän etänä, paikalle ei tarvitse lähteä vain tarkistamaan tilannetta. Jos paikalle pitää mennä, huollolla on parempi käsitys siitä, mitä ollaan menossa selvittämään.

Auttaako tämä, jos huoltoyhtiö vaihtuu?

Kyllä. Kun tieto on yhteisessä näkymässä, huoltoyhtiön tai vastuuhenkilön vaihtuminen ei aiheuta yhtä suurta osaamiskatoa.

Voiko pilvivalvomo vähentää turhia huoltokäyntejä?

Kyllä, mutta lupaus kannattaa ymmärtää oikein. Kaikkia huoltokäyntejä ei voi eikä pidä poistaa. Hyöty syntyy siitä, että osa tilanteista voidaan ensin tarkistaa etänä. Paikan päälle mennään silloin, kun siihen on oikea syy.

Auttaako ratkaisu energiansäästössä?

Kyllä, se voi auttaa luomaan paremman pohjan energiansäästölle ja olosuhteiden hallinnalle. Pilvivalvomo ei automaattisesti pienennä kulutusta. Hyöty syntyy siitä, että lämpötiloja, hälytyksiä, käyttötilanteita ja historiatietoa voidaan tarkastella paremmin. Kun nähdään, miten kiinteistö oikeasti toimii, voidaan arvioida realistisemmin, missä säästöpotentiaalia on.

Pitääkö asuntoihin tai tiloihin asentaa uusia antureita?

Ei aina. Jos tavoitteena on vain tuoda nykyinen automaatio näkyviin, uusia antureita ei välttämättä tarvita. Jos tavoitteena on olosuhteiden tarkempi seuranta tai energiansäästön kehittäminen, tiloihin voidaan tarvita lisämittauksia.

Onko tämä järkevää pienelle kiinteistökannalle?

Riippuu tilanteesta. Jos kohteita on vain yksi tai kaksi ja nykyinen järjestelmä toimii hyvin, pilvivalvomo ei välttämättä ole ensimmäinen kehityskohde. Ratkaisu on hyödyllisimmillään silloin, kun kohteita on useita, tieto on hajallaan, huoltoa pitää ohjata eri paikkoihin tai näkyvyyden puute aiheuttaa selvittelyä, kustannuksia tai riskejä.

Milloin käyttöönotto kannattaa tehdä?

Hyviä hetkiä ovat esimerkiksi lämmönjakohuoneen päivitys, automaatiojärjestelmän uusiminen, huoltoyhtiön kilpailutus, kiinteistökannan uudelleenjärjestely, korjaus- tai investointiohjelman valmistelu, energiankulutuksen kehittämisen käynnistäminen tai tilanne, jossa nykyinen toimintamalli kuormittaa liikaa.

Mitä pilvivalvomo maksaa?

Hinta riippuu kohteen koosta, nykyisestä automaatiojärjestelmästä, liitettävien järjestelmien määrästä ja tarvittavan näkymän laajuudesta. Tyypillinen hinnoittelu muodostuu käyttöönotosta ja kuukausimaksusta. Kohdekohtainen hinta tarkennetaan aina sen mukaan, mitä järjestelmiä liitetään ja mitä asiakkaan pitää pystyä näkemään tai tekemään arjessa.

Mikä on ensimmäinen askel?

Ensimmäinen askel on nykytilanteen kartoitus. Siinä käydään läpi, mitä kohteita kokonaisuuteen kuuluu, mitä järjestelmiä niissä on, miten hälytykset ja etäyhteydet toimivat nyt, ketkä tietoa käyttävät, missä arki kuormittuu ja mikä kohde sopisi ensimmäiseksi pilotiksi. Tämän perusteella voidaan arvioida, missä pilvivalvomosta olisi eniten hyötyä.

Tapani Janhunen ja Kaukosäätö

Tapani Janhunen on pitkän linjan kiinteistöautomaation ja talotekniikan asiantuntija.

Hän on työskennellyt vuosia erilaisten kiinteistöjen parissa ja nähnyt läheltä, miten tekninen kokonaisuus usein pirstaloituu useisiin järjestelmiin, laitevalmistajiin ja toimintatapoihin.
 

Tapanin työssä korostuu käytännöllisyys.

Ratkaisujen pitää toimia oikeassa arjessa, ei vain paperilla tai esityksissä.

Kaukosäätö

Kaukosäätö auttaa organisaatioita hallitsemaan kiinteistöjen teknistä kokonaisuutta etänä ja turvallisesti.

Yrityksen ydinosaamista on erilaisten automaatiojärjestelmien yhdistäminen pilvipohjaiseen valvontaan niin, että tieto on oikeasti hyödynnettävissä arjessa.
 

Kaukosäätö ei myy yksittäisiä laitteita tai irrallisia ratkaisuja.
 

Sen sijaan se rakentaa kokonaisuuksia, joissa:

• eri valmistajien järjestelmät saadaan samaan näkymään
• etäkäyttö on luotettavaa ja hallittua
• häiriöihin voidaan reagoida ajoissa
• turha paikan päällä käymisen tarve vähenee

Tapa toimia

Kaukosäädön työ alkaa aina asiakkaan nykytilanteesta.

Yleensä liikkeelle lähdetään yhdestä kohteesta, jossa pilvivalvomo otetaan käyttöön hallitusti ja käytännönläheisesti.

Ratkaisua voidaan laajentaa vaiheittain useampiin kohteisiin asiakkaan tarpeen mukaan.
 

Näin kokonaisuus pysyy ymmärrettävänä, hallittavana ja kustannustehokkaana.